Syyslomamme koostui kotihommista, rakentamisesta, ystävistä, pienistä reissuista, perheen yhdessäolosta. Yksi pieni piipahdus tehtiin kauniisiin syysmaisemiin. Täällä on nyt jo maa valkeana ja tälläkin hetkellä osa lapsista on pulkkamäessä. Tässä vielä kuitenkin muutama tunnelmakuva lumettomista syysmaisemista. Tunnistatko maisemat?
maanantaina, lokakuuta 29, 2012
keskiviikkona, lokakuuta 24, 2012
Kannustalon Helmi
Tämän vuoden asuntomessuilla en löytänyt yhtä ylivoimaista suosikkia, vaan ne minun mielestäni hyvät ideat oli ripoteltuna moneen eri taloon. Viime vuonna suosikkini oli Kannustalon Venla. Koska olin mukana toteuttamassa Kirsi Valantin suunnittelemaa sisustusta, pääsin rauhassa testamaan myös talon toiminnallisuutta. Helmessä on upeat ja avarat tilat kompaktissa paketissa.
Messuilla samassa pihapiirissä oli Kannustalon kivitalo Aarre. Talojen messusisustus suunniteltiin kuvitteellisille asukkaille. Aarteessa asuu perhe, jolla on yksi kouluikäinen poika ja perheen aktiiviset isovanhemmat asuvat Helmessä. Talojen messusisustuksen yksityiskohdat noudattivat myös tätä ajatusta. Esimerkiksi Helmen keittiön seinällä on lapsenlapsen piirtämä kalenteri ja työhuoneen hyllyssä muumikirjoja. Kirjahyllyn valikoimasta saattoi päätellä myös isovanhempien harratuksia; käsityöt, matkailu, ruoka...
Tässä pieni kuvapläjäys napattuna Kannustalon sivuilta:
Helmessä on käytetty kahta erilaista ulkoverhouspanelia. |
Sisääntulokuisti on valoisa ja tilava. |
Takka oli sijoitettu keskelle taloa ja oleskelutiloja. Vasemmalla pariovin suljettava yhdistetty työ- ja vierashuone. |
Keittiön värimailma on rauhallinen. Pyöreä pöytä helpottaa liikkumista tilassa. |
Makuuhuone on talon päädyssä ja sieltä on käynti myös kylpytiloihin ja kodinhoitohuoneeseen. |
keskiviikkona, lokakuuta 17, 2012
Pihlgren ja Ritola
Kahlailin taas läpi tapettivalikoimia ja päätin tarjota teillekin muutaman herkkupalan. Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy on suomalainen tapettitehdas, jossa tapetit painetaan kotimaiselle paperille yli 180 vuotta vanhalla rotaatiopainomenetelmällä. Valikoimassa on upeita tapetteja eri aikakausilta. Omia suosikkejani ovat mm. Lukko ja Kukko vai Kana.
Jukka Pellinen: Bownet
Erik Bruun: Linneus
Kanerva
Atomi
Kamomilla
Sembramänty
Maaria Virkkala: Enkeli
Birger Kaipiainen: Kiurujen yö
Ritva Kronlund: Kirsikkapuu
Annikki ja Ilmari Tapiovaara: 2+3
Lisa Johansson-Pape: Poikilo
Ritva Kronlund: Perhonen
Tammenlehti
Rut Bryk: Apollo
Lukko
Kukko vai kana?
Pöllö
keskiviikkona, lokakuuta 10, 2012
Somistusta
Tein somistukset erääseen tilaisuuteen pienellä budjetilla.
Ensin vähän hyötyliikuntaa metsässä.
Sitten aarteet nippuihin.
Ja mukavaa oli:)
maanantaina, lokakuuta 08, 2012
Syysretki
Teimme pienen syysretken sateiden välissä.
Luonto oli märkä, kaunis ja aarteita täynnä.
Vedessä vilisi omituisia otuksia.
Luonto rauhoitti pienimmänkin hetkeksi.
Tutuissa maastoissa tehtiin uusia löytöjä.
Kokeiltiin uusia reittejä.
Ihailtiin piilossa ollutta aurinkoa.
Seuraavan retken voisi tehdä meren rantaan.
perjantaina, lokakuuta 05, 2012
Lenkkimaastot
Urheilu ja liikunta ovat kuuluneet elämääni aina. Parikymppiseksi asti harjoittelin kilpailumielessä, sen jälkeen olen vain nautiskellut liikkumisesta. Tosin kilpailufiiliksiin pääsen nykyäänkin lasteni kanssa. Ja on se vain hurjan paljon rankempaa jännittää lapsen kilpailua kuin omaansa aikanaan:)
Liikkumiseni koostuu hyötyliikunnan lisäksi lähinnä juoksemisesta ja talvella hiihdosta. Nautin kyllä erilaisista jumpista ja tansseistakin. Tämän kokoisessa harrastavassa perheessä äidin aikatauluun sidotut harrastukset jäävät kuitenkin sinne tärkeysjärjestyksen häntäpäähän. Se välillä harmittaa mutta olen kuullut, että sekin aika vielä tulee, jolloin ehdin juosta harrastuksissa vaikka aamusta iltaan.
Juoksu ja hiihto ovat siinä mielessä hyviä lajeja, että lenkille voi mennä silloin, kun aikaa on. Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, koska pääsen pihalta suoraan metsään juoksemaan. Juoksen metsässä paljon mielummin kuin tiellä. Talvella lumen tultua pihalta pääsee hiihtämään metsän poikki hyvin hoidetulle ladulle viidessä minuutissa. Jumppia ja muuta ryhmäliikuntaa olisi tarjolla 300m päässä ja liikuntakeskukseenkin uimahalleineen ja tenniskenttineen on matkaa vain kaksi kilometriä. Nämä seikat olivat aika painavia vaakakupissa myös silloin, kun valitsimme tonttia:)
Nappasin eräänä aurinkoisena päivänä kameran mukaani lenkille. Ja se oli loistava idea! Lenkki ei ehkä ollut kovin tehokas, mutta kuvia tuli otettua paljon ja huomasin lenkkipolun varrella paljon uutta ja kaunista. Tässä tarjoilen teille lenkkimaastojani virtuaalisesti alkaen leikkimökkimme nurkalta. Tervetuloa lenkille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)