Synttäriherkkuja

Eilen ja tänään olemme viettäneet nelosluokkalaisen 11-vuotissynttäreitä. Sankari sai itse valita tarjottavat kummallekin päivälle. Eilen talo oli täynnä kavereita ja tarjottavat olivat äidille helppoja: coctailpiirakoita munavoilla, sipsiä ja popparia, coctailtikkuja, riisimurokarkkeja, suklaapiirakkaa ja jäätelöä lisukkeineen. Ja hyvin upposi. 

Tänään juhlittiin sukulaisten seurassa. Suolaiseksi tarjottavaksi paistettiin lisää coctailpiirakoita ja ylimmän kuvan suolainen piirakka täytettiin sankarin lempitäytteillä: broilerilla, punasipulilla, persikalla ja aurajuustolla. Makeat tarjottavat tehtiin myös yhdessä. Isompi pikkuveli oli pääkokkina valkosuklaamuffinssien teossa, lime-valkosuklaakakku ja minttusuklaa-brita valmistuivat myös yhteisvoimin. Synttärivalmistelut ovat huomattavasti helpottuneet lasten kasvettua, keittiössä on jo monta kokkia. 

Loppuun laitoin vielä kuvan, jonka nappasin nopeasti portailtamme tällä viikolla. Ruokaa laittaessa silmät takertuivat ikkunanäkymään, joka oli pakko yrittää tallentaa. Puulatomme on silmänilo ympäri vuoden. Esteettisen ja toiminnallisen hyödyn lisäksi sillä on myös tunnearvoa. Se on koottu kahden vanhan heinäladon hirsistä. Mitä mahtavia tarinoita noilla hirsillä olisikaan kerrottavanaan...

Uudet värit

Vihreä on aina ollut minulle kevään väri. Vielä ei kevät ole meidän ovella kolkutellut, nautimme ensin talvesta kaikin aistein. Sisustusrintamalla kuitenkin jo kevät puskee väen vängällä. Kauppareissulla törmäsinkin Iittalan yhteen uutuusväriin, joka täyttäisi kyllä hyvin minun mahdollista kevätnälkääni. Kaunis ja heleä celadonin vihreä Teema maistui ihan keväältä. Uutta vihreää löytyy myös lasista; nyt Kartiota saa kauniin metsänvihreänä. Myös upea lohenpunainen löytyy Iittalan uutuuksista. 

Uutuuksia tutkiessani törmäsin myös ihastuttavaan Piilopaikkaan. Piia Keto on luonut hurmaavan kuvituksen Arctica-sarjan astioihin. Kuvista löytyy varmasti lukuisia eri tarinoita...

Oma astiakaappi ei juuri nyt täydennyksiä kaipaa. Muutenkin pitäydyn yleensä "tylsässä" valkoisessa astioiden suhteen. Pari helmenharmaata Sarjatonta ovat kyllä ilahduttaneet tulonsa jälkeen ja ehkäpä saavat jossain vaiheessa muutaman samansävyisen seuralaisen. Tulevat 11v. synttäritkin sävytetään Letti-kulhon mukaan. Sopivat lautasliinat löytyivät Marimekon valikoimasta.

Tämä sydäntalvi on perheessämme kiireistä aikaa. Alkuvuoden kahdet syntymäpäivät pitäisi saada vietettyä, vaikka kaikki viikonloput täyttyvät harrastuksista. Ensin kutsutaan kaverit ja toisena päivänä kummit ja sukulaiset. Hieman jo kaipailen aamua, jolloin saa herätä rauhallisesti omaan tahtiin ja jopa istuutua aamiaisen ajaksi. :) No, koittaapa sekin aamu jossain vaiheessa. Ensi viikonloppuna kuitenkin juhlitaan ja vaihdetaan monot hetkeksi piikkareihin. Ja herätään aamulla puhelimen "lempeään" herätykseen.

Talvimaisemia

Nalle talviasussaan.

Tyytyväisenä ihastelee värejä ympärillään.

Talven ihmeellinen satumaa.

Ihan tässä.

Nyt.

Valkoinen sokerikuorrutus kaikkialla.

Taivas hohtaa sinistä, vaaleanpunaista ja harmaata kylmää.

Pistää oikein huokailemaan.

Kameralla sitä ei saa talteen.

Eikä sanoilla.

Täytyy pukeutua lämpimästi ja mennä katsomaan ihan itse.

Uusi elämä

Vuoden vaihtuessa moni aloittaa "uuden elämän". Karkkilakko, herkkulakko, sokerilakko, jumpat, lenkit jne. Valinnan varaa löytyy. Meidän perheessä kaksi aloitti karkkilakon, minä en ole toinen niistä. :)

Olen kuitenkin yrittänyt hiljalleen vähentää herkuttelua, jossa loman aikana pääsin kyllä hyvään vauhtiin. Mutta liian suuri muutos sokerin päiväsaannissa voi varmaankin aiheuttaa vaikka mitä vaarallisia oireita, eikö niin? Parempi pelata varman päälle.

Vuoden vaihtuessa aloitetaan myös uusi kalenteri. Minulle tuo vaihdos tuottaa usein suuria vaikeuksia. Tuntuu, että vanhan kalenterin merkinnät eivät millään siirry uuteen kalenteriin. Unohduksilta en välttynyt tänäkään vuonna. Hammaslääkäriajat tarkistin hammashoitolasta, jotta varmasti ei yksikään varattu aika jää kirjaamatta kalenteriin. Hammaslääkäriin kun tuntuu olevan niin kovasti tunkua. Harjoittelun paikka siis tuo kalenterin vaihtaminen. Vuoden päästä otetaan taas uusiksi.

Sain juuri ennen joulua myös uuden puhelimen. Siihen saakka pärjäsin vaivatta vanhalla puhelimella, jolla soitin ja lähetin tekstiviestejä ja nyt ihmettelen, kuinka ihmeessä tulinkaan toimeen sillä. Puhelimen käyttö on lisääntynyt huimasti uuden puhelimen myötä. 

Puhelimen käytössä minulla on vielä paljon opettelemista, mutta seuraavaksi opettelen tabletin käytön. Luulenpa, että siitä tulee minulle hyvä työkaveri. En todellakaan ole millään tavalla tekniikkaorientoitunut ihminen, mutta kyllä sieltä vaihtoehtojen viidakosta löytyy paljon hyödyllisiä ja arkea helpottavia laitteita. Kaikesta uudesta ja hienosta tekniikasta huolimatta käytössäni on edelleen perinteinen kalenteri. Ihan vain varmuuden vuoksi. 

"Uuden elämän" alkaessa täytyy myös asettaa itselleen tavoitteita. Minulla tämän vuoden tavoitteet liittyvät sekä perheeseen että työelämään. Eli tavoitteita minullakin on, vaikka elämä on edelleen se sama, vanha ja ihana! Molempiin liittyy myös seuraava tekninen hankintani, kamera, jonka toivottavasti saan hankittua mahdollisimman pian. Suosituksia otetaan vastaan! Tavoitteena on myös saada riittävän paljon aikaa ja energiaa opetella käyttämään sitä.

Tämä uusi vuosi on alkanut työntäyteisesti ja siitä olen iloinen. Uusia ihmisiä, uusia asioita ja uusia kokemuksia, kaikki tervetulleita! Haluankin jakaa kanssanne ajatuksen, joka minulle annettiin joululahjan yhteydessä. Tässä hyvä ohje elämään ihan jokaiselle:

Enjoy every single moment,
the good
the bad
the beautiful
the ugly
the inspiring
the not-so-glamour moments.
And thank God throught it all.

-Megham Matt-

Kuvat kesämuistojen arkistoista.

Loman jälkeen

Joulunpyhät ovat takana ja joulu oli ihana! Aattona oli talo täynnä vieraita ja menu muodostui vielä runsaammaksi kuin pelkäsin. Erityisesti jälkiruokatarjonnan runsaus oli kaataa jo pelkällä olemassaolollaan. :D Jokaiselle löytyi varmasti omat suosikkinsa ja osan tarjoiluista pakkasin pakastimeen jo heti aattoiltana. 

Joulupäivänä otettiin rennosti ja nautittiin. Isompien lasten kanssa kävimme hiihtämässä ja illalla pihalla käynnistettiin hurja kelkkaralli: kaksi rattikelkkaa ja kaksi joukkuetta, tytöt ja pojat. Ja koko joukkue tietenkin samaan aikaan kelkan kyydissä. Hauskaa oli! Rallin jälkeen kävimme vielä jännittävällä seikkailulla pimeässä metsässä. Kuopus totesi kotiin palatessamme, että olipas kiva retki. Paras palkkio meille vanhemmille. <3

Tapaninpäivänä oli tarkoitus viettää aamupäivä ulkona harrastuksen parissa, mutta kova pakkanen muutti suunnitelmat. Rauhallista oleskelua siis jatkettiin kotona ja iltapäivällä suuntasimme anoppilaan ja illaksi vanhempieni luo. Esikoinen sai myös yhden lahjoistaan, elokuvaillan kummitädin seurassa. Kiitos sisko! 

Loppuviikolla ohjelmassa oli mm. harkittuja ja tarpeellisia alennusmyyntitärppejä, "naisten laatuaikaa" (eli kaupunkikierrosta kolmen sukupolven naisten voimin) ja hiihtoretkiä. Pienimmätkin pääsivät ensimmäistä kertaa tänä talvena suksien päälle ja mukavaa oli suksia koko perheen voimin. Seuraavalla kerralla otetaan makkarat mukaan. Varastin lomapäiviltä myös omaa aikaa uuden kirjan, pehmeiden tyynyjen ja suklaan seurassa.

Vanhan vuoden viimeisinä tunteina kotimme täyttyi ihanista ystävistä, isoista ja pienistä. Väkeä oli vielä enemmän kuin jouluaattona! Ohjelmassa oli mukavaa seurustelua, herkuttelua, pelailua, lamppupiiloa ja tietenkin pulkkamäkeä. Ja muutama ylivuotinen valopallokin suhautettiin taivaalle pienten jännitykseksi. Tänään oli meillä vanhemmilla paluu arkeen ja töihin. Lapset saavat onneksi vielä tämän viikon lomailla mummun ja pappan hellässä hoivassa.