Talviloma

Meillä on tällä viikolla talviloma. Tai muulla perheellä on, yrittäjä yhdistää työn ja lomailun. Pääasia kuitenkin on, että aamulla ei tarvitse kiirehtiä töihin, kouluun ja päiväkotiin. Illalla voi valvoa hieman pidempään ja viikkoon sisältyy hieman enemmän herkuttelua ja yhteistä, mukavaa tekemistä. Siinä hyvän loman peruspilarit.

Aloitimme lomailun juhlimalla. Pojista vanhempi täytti yhdeksän ja kaksi päivää hurahti juhlien. Sunnuntaina oltiin kisareissulla ja kummastelin väsymystään valittelevaa kannustajaa. Illalla kuumemittari paljasti totuuden ja nelosluokkalainen onkin viettänyt lomaansa sohvan pohjalla. Kunhan potilas tuosta toipuu, tarkoitus on mahduttaa viikkoon myös uintia ja retkeilyä. Toivotaan, että suunnitelmat toteutuvat.

Maanantaina esikoinen lähti ystäviensä kanssa mökkeilemään, ensimmäistä kertaa ilman aikuista. Kummallista kyllä, minua ei lainkaan huolettanut. Fiksu tyttö fiksussa seurassa. Viikonloppuna lähdenkin sitten esikoisen kanssa taas kisailemaan. Tällä kertaa reissuun lähdetään koko viikonlopuksi.

Kuvituksena tänään muutama pikainen räpsy orkideasta, jota voisi pitää suoranaisena ihmeenä. Minä en todellakaan ole mikään viherpeukalo, ainakaan sisäkasvien suhteen. Joko unohdan hoitaa kasveja ja ne kuolevat, tai tapan ne ylenpalttisella huolenpidolla. Jostain kumman syystä tämä mieheni isäinpäivälahjaksi saama kukkanen on kukkinut ja viihtynyt keittiössämme erinomaisesti.

Joulun ajaksi se muutti joulukukkien tieltä hämärämpään paikkaan yläkertaan ja olinkin varma, että se lopettaa kukintansa. Mutta eipä tuo ollut moksiskaan! Edelleen se kukkii ja kukoistaa. Kerran viikossa upotan ruukun pariksi tunniksi ihan tavalliseen kraanaveteen, muuta hoitoa kaunokainen ei saa. Tämä orkkidea on meillä ensimmäinen laatuaan ja mielenkiinnolla odotamme, kuinka kauan kukinta jatkuu.

Hyvää ystävänpäivää!

En ole mikään intohimoinen ystävänpäiväfani. Enemmän se tuntuu kaupallisuuden päivältä, ainakin kun kaupoissa kiertelee helmikuussa. Mutta onhan toki mukava muistaa ystävää, oli ystävänpäivä tai ei. Itse ajattelin ystävänpäivän kunniaksi panostaa tänään ruokaan hieman normaalia arkiruokailua enemmän. Tavoitteena olisi normaalitorstaista poiketen rauhoittaa tämä ilta arjen tohinalta. Viikonloppu onkin taas sitten vilskettä täynnä.  

Oikein mukavaa ystävänpäivää myös sinulle!

Kuvassa viime viikkoiset tulppaanit jatkoajalla. Napsasin ylipitkät kukkavarret poikki ja laitoin kukat kynttiläkippoon. Edelleen ne nököttävät tässä läppärin vieressä. Taustalla näkyy kangasnäytteitä, joiden parissa sain viihdyttää itseäni eilen. Jossain vaiheessa laitan tuloksia niistä pohdinnoista myös tänne näytille. :)

Helmikuun aurinko

Helmikuun aurinko saa ihmeitä aikaan. Tuntuu, kuin jokin osa minusta heräisi talviunilta. Kotia katselee taas uusin silmin, siivouskärpänen puree hieman useammin (ei silti vieläkään riittävän usein) ja kauppareissulla täytyy käydä kurkaamassa leikkokukkatarjonta. Ajatukset karkailevat välillä kevääseen, vaikka nythän vasta alkavat ne talven parhaimmat viikot! Aurinko, pikku pakkanen ja lumi, loistava yhdistelmä!

Tähän aikaan vuodesta perheemme viikonloput kuluvat harrastuksen parissa ulkoilmassa. Kotiin palattua haluaisin vain vetää villasukat jalkaan ja käpertyä viltin alle. (Tosin ruuanlaitto ja muut arkiset velvollisuudet hieman häiritsevät mielihalujani.) Lapset sen sijaan vaihtavat varusteita ja lähtevät ulos. Mistä ihmeestä heillä sitä energiaa riittää? Itse yritän auringon ja ulkona liikkumisen lisäksi saada energiaa hedelmistä, esimerkiksi kuvan appelsiineista. Pidän appelsiineista mutta inhoan niiden kuorimista yli kaiken! Miksi niihin ei ole suunniteltu yhtä kätevää pakkausta kuin baanaaneille?

Helmikuun lopussa vietämme jälleen syntymäpäivää. Pojista vanhempi täyttää 9v. Synttäreiden väreiksi sankari valitsi valkoisen, mustan ja keltaisen, urheiluseuramme värit. :D Jalkapallolautaset on jo hankittu ja poikia on tulossa joukkueellinen. Tarjoilutoiveena on tähän mennessä esitetty täytekakku banaanitäytteellä. Saapa nähdä mitä muuta keksitään...