Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, tammikuuta 21, 2014

Hassu talvi

Tämä talvi on ollut ihan hassu.
Ensin oli lämmin syksy.
Sitten tuli pakkasta ja lunta.
Pakkanen häipyi ja lumi myös.
Sitten oli lämmintä, märkää ja pimeää.
Ihan liian kauan.
Sitten tuli taas pakkasta.
Paljon pakkasta.
Mutta missä lumi!


Ulkona on kyllä todella kaunista.
Huurteiset puut,
taivaan vaihtuvat värit
ja juuri ja juuri valkoinen maa.
Mutta hiihtämään ei pääse.
Eikä pulkkamäkeen.
Höh.


Luistelemaan sentään pääsee.
Tässä talossa asuu yksi tyyppi,
joka viihtyy jäällä.
Eikä kuulemma tule kylmä,
vaikka pakkasta on reilusti yli 20 astetta.
Ja kuulemani mukaan näillä seuduilla
asuu muitakin samanmoisia tyyppejä.


Mutta hiihtämään ei pääse
ja se harmittaa.
Kova pakkanenkaan ei harmittaisi niin paljon,
jos vain olisi lunta.
Juostessa paleltuu varpaat,
koska villasukat ei mahdu lenkkareihin.
Höh.


Kuten varmaan huomasit,
kuvat ja teksti ei liity millään tavalla toisiinsa.
Paitsi ehkä niin,
että kun ulkona on kylmä,
sisällä voi käpertyä sohvalle
peiton alle
kutomaan.

Kuvissa näkyy meidän olohuoneen uusi järjestys.
Kokeiltiin sitä joulun ajan
ja saa nyt olla näin toistaiseksi.

Alimmaisen kuvan arkkuun liitty tarina,
jonka voisin teille kertoa:
Asuimme nuorempina mieheni kanssa
kauniissa pikkukaupungissa Satakunnassa.
Odotin meidän esikoista,
kun vuokra-asuntomme omistaja
myi asunnon ja jouduimme etsimään uuden kodin.
Talomme ihanat eläkeläisrouvat
vinkkasivat meille lähellä olevasta asunnosta,
 josta oli juuri häädetty asukkaat.
Otimme asunnon omistajaan yhteyttä
ja hän otti meidät ilomielin uusiksi vuokralaisiksi.

Asunnon edelliset asukkaat olivat lähteneet ilmeisen vauhdikkaasti,
koska asuntoon oli jäänyt paljon tavaraa.
Asunnon omistaja oli jo vienyt tavarat roskakatokseen
ja sieltä saimme hänen luvallaan pelastaa kuvan arkun.
Arkku oli täynnä tavaraa ja surulliseksi tulimme sen sisällöstä.
Sieltä löytyi mm. kastelahjoja, ruiskuja ja aseen osia...
Pelastimme vain arkun
ja maalauksen jälkeen se on palvellut lankavarastonani.
Joka kaipaisi kipeästi siivousta.
Vapaaehtoisia?

Ja kuvat otan edelleen puhelimellani
enkä käsittele niitä lainkaan.
Häiritsee omaa silmääni pahasti!
Testailin erästä kuvankäsittelyohjelmaakin
tässä eräänä päivänä esikoisen vinkistä
mutta huomasin,
että sen opettelu vaatii aikaa ja keskittymistä.
Ei onnistu ruuan laiton lomassa.
Jospa pikkuhiljaa opettelen
ja sitten uuden kameran
hankittuani saatte nauttia
silmiähivelevän kauniista kuvistani.
;)




keskiviikkona, tammikuuta 08, 2014

Joulu

Jouluaatoksi saimme taivaalta lahjaksi valkoisen
peitteen maahan ja puiden oksille.
Muuten joulu oli ulkona musta, märkä ja pimeä. 
Sisällä oli lämmintä, tunnelmallista ja ihanan hämärää.

Viime vuosien tapaan meille tuli jälleen
aattoiltaa viettämään lähisuku kummankin puolelta.
Aattokirkkossa valtasimme kaksi penkkiriviä.
Jouluruokaa oli valtavasti, kun jokainen toi omia suosikkiherkkujaan.

Joulupukkikin pääsi tänä vuonna perille saakka,
viime vuonna reki oli mennyt rikki.
Millähän mahtoi tänä vuonna päästä perille?

Joulupäivä vietettiin rauhallisesti oman perheen kesken.
Legorakentelut lumosivat tuntikausiksi
ja lahjaksi saatu kitara soi yömyöhään.








Joulu meni tänä vuonna ohi todella nopeasti.
Jo lauantai-iltana jouduimme luopumaan kauniista kuusestamme,
koska lähdimme sunnuntaiaamuna etsimään lumista talvea.
Ja se löytyi! :)

maanantaina, huhtikuuta 29, 2013

Vessatuumailuja

Meidän tapa rakentaa kotia on hidas. Kaikki mahdollinen tehdään itse ja ideoita pulppuaa solkenaan. Ja sehän tarkoittaa tietenkin sitä, että tekeminen ei koskaan lopu. Talo on jo pitkään ollut ihan hyvässä vaiheessa ja lähes valmis. Yläkerran wc on kuitenkin vielä kokonaan rakentamatta, koska olemme pärjänneet kahdella wc:llä vallan mainiosti. 

Pian kuitenkin pitäisi sekin saada työ alle ja siksipä olenkin pyöritellyt suunnitelmia mielessäni. Wc-istuin ja -allas on jo hankittuna, samoin peili. Pintamateriaaleista lattia- ja seinälaatat odottavat myös varastossa. Allaskaluste tehdään itse ja suunnitelmat sen suhteen ovat melko selkeät.

Yhdelle seinälle tulee tapettia ja viime päivinä olenkin pyörinyt innoissani tapettien ihanassa maailmassa. Todennäköisesti tapetti on kuviollista mutta vareiltään melko hillittyä. Mieleni tekisi hiukan valita jokin räiskyvän värikäs tapetti mutta taidan kuitenkin päätyä tapettiin, joka sopii talon muuhun värimaailmaan. Halutessa pyyhkeillä, matolla ja muilla piensisustusjutuilla voi sitten revitellä.


Tämä Cole & Sonin klassikko tapetti Woods on ihana ja yli viidenkymmenen vuoden iässä edelleen ajankohtainen.


Decor Maisonin Spirit of Adventure on livenä vielä paljon hurmaavampi kuin kuvassa.


Boråstapeterin Boheme on ihanan romanttinen mutta kuitenkin hillitty.


Saman firman Karlslundin haluaisin nähdä suurempana pintana.


Tapettitalon lukko on myös yksi suosikeista.

Valinta tulee olemaan vaikea. Tämä on viimeinen tapetti, jonka saan hetkeen valita omaan taloon. Yritän siksi siis ottaa kaiken ilon irti tapetin valinnasta. Uskonkin, että pohdinta jatkuu vielä myöhemmin. 

maanantaina, huhtikuuta 08, 2013

Penkki


Jonkin aikaa sitten täällä kuvissakin näkyi pöydällä kangasnäytteitä.
Näissä kuvissa näkyy minkä kankaan valitsin ja mihin kangasta tarvittiin.


Suunnittelimme mieheni kanssa penkin makuuhuoneeseemme.
Mieheni valmisti penkin ja taitava paikallinen verhoilija verhoili kannen valitsemallani kankaalla. Kiitos Kristiina! 


Kankaaksi valikoitui raidallinen Lauritsonin Stream-sekoitekangas.
Pellavakangas oli haaveena, mutta tällä kertaa kankaan kuosi ratkaisi valinnan.
Penkki tönötti eräässä näyteikkunassa kuukaudenpäivät, nyt se vihdoin pääsi kotiin. :)


Kuvissa näkyy myös uusi, ihana villamatto.
Samanlainen, vain suurempana ja vaaleampana, löytyy olohuoneesta.
Olen mattoihin erittäin tyytyväinen ja myös Mutteri-kissa tykkää köllötellä lämpöisellä villamatolla. 


Jos joku kaipailee penkkiä tai jotain muuta huonekalua tai pienesinettä puusta, voi niitä tilata minulta. Suunnittelemme huonekalut itse ja ne valmistetaan käsityönä täällä meidän verstaalla. Materiaalit hankitaan paikalliselta sahalta. Mahdolliset verhoilut hoituu myös meidän kautta tuossa muutaman kilometrin päässä. Korjaamme myös vanhoja ja uudempiakin puuhuonekaluja.


Makuuhuoneemme valaisin on paperinarua ja sen on tehnyt äitini. Se on ihana!
Tällä hetkellä äiti virkkaa mattoa tyttäreni huoneeseen.
Sain juuri samaiseen huoneeseen vihdoin verhotkin ripustettua; viisi ikkunaa, viisi verhoa.
Voisinkin kuvata huoneen sitten, kun matto valmistuu.

Ihania, aurinkoisia kevätpäiviä viikkoosi!

torstaina, helmikuuta 14, 2013

Hyvää ystävänpäivää!

En ole mikään intohimoinen ystävänpäiväfani. Enemmän se tuntuu kaupallisuuden päivältä, ainakin kun kaupoissa kiertelee helmikuussa. Mutta onhan toki mukava muistaa ystävää, oli ystävänpäivä tai ei. Itse ajattelin ystävänpäivän kunniaksi panostaa tänään ruokaan hieman normaalia arkiruokailua enemmän. Tavoitteena olisi normaalitorstaista poiketen rauhoittaa tämä ilta arjen tohinalta. Viikonloppu onkin taas sitten vilskettä täynnä.  

Oikein mukavaa ystävänpäivää myös sinulle!


Kuvassa viime viikkoiset tulppaanit jatkoajalla. Napsasin ylipitkät kukkavarret poikki ja laitoin kukat kynttiläkippoon. Edelleen ne nököttävät tässä läppärin vieressä. Taustalla näkyy kangasnäytteitä, joiden parissa sain viihdyttää itseäni eilen. Jossain vaiheessa laitan tuloksia niistä pohdinnoista myös tänne näytille. :)

maanantaina, joulukuuta 24, 2012

Aaton aattona

Tai oikeastaan juuri hetki sitten siirryttiin jo jouluaattoon. Kinkku on uunissa ja kaikki alkaa olla valmista juhlaan. On aika hölmöä paistaa kinkkua näin yöllä mutta minulla on siihen hyvät perustelut: lapsuuden ihanin joulumuistoni on aattoaamuun herääminen, kinkun tuoksu ja joulukuusen loiste. :) 

Huomenna (tai siis tänään) meille tulee kaikki rakkaimmat juhlimaan joulua. Pöytä katetaan lähes kaksikymmentä lautasta. Ihanaa! Menu on perinteinen ja osittain vielä minullekin hieman arvoitus, koska vieraat tuovat ruokia myös mukanaan. Uskon, että ainakaan nälkää emme tule näkemään. :D Syömisen lisäksi ohjelmassa on myös mm. joulusauna, aattohartaus ja tietenkin se jännittävä joulupukin odotus.

Kävin juuri vuorokauden vaihtumisen aikaan heilumassa kameran kanssa pihalla ja kirkkaan kuun avustamana sain jopa jotain julkaisukelpoista. :) Näiden kuvien myötä toivotan sinulle ihanaa joulun aikaa!









keskiviikkona, marraskuuta 14, 2012

Kerrotaan

Meillä asuu talossa kolme koululaista. Siksi meillä usein kerrotaan.
Myös kummankin meistä aikuisista pitää osata työssään kertoa.
Siis kertolaskuja.

Nuorimmalla koululaisella on ensi viikolla matematiikan koe ja nyt taas kerrotaan vähän ahkerammin
 Niitä kertolaskuja. 



Sisko askarteli kortit ja niillä on paljon mukavampi kertoa kuin kirjan kanssa.
Ja niillä voi pelata.
Yksin tai yhdessä. 


Myös meidän viisivuotias kiinnostui korteista. Numerot ja kirjaimet ovat tällä hetkellä pop. 
Ja kirjoittaminen.
"Äiti, mikä oli T?"
"Katto päällä."
"Mikä oli N?"
"Ylös, alas, ylös."
"Äiti, miten kirjoitetaan U?"
"Iloinen suu."
Näin meillä kirjoitetaan. :)

Loppuun vielä kuva tyypistä, joka ilmeisesti haluaisi myös kouluun.
Tai mihin tahansa, minne otetaan laukku mukaan.
Tämä karvakorva tunkee itsensä aina tilaisuuden tullen laukkuun, laatikkoon, koriin tai jopa muovipussiin. 
Kassikissa. <3


sunnuntaina, syyskuuta 30, 2012

Syyskimppu

Pidän kukista mutta ruukkukukkien kanssa olen aivan onneton. Joko unohdan hoitaa niitä tai sitten tapan ne liialla kastelulla. Niinpä nautin kukistani puutarhassa ja leikkokukkina. Tavoitteenani onkin, että tulevaisuudessa saisin kesän leikkokukat omasta puutarhasta. Vielä se ei kovin usein onnistu, koska kukkia on pihallamme aika vähän.  


Tämä syyskimppu on kuitenkin poimittu omalta pihalta reilu viikko sitten. Siinä on syyshortensiaa, jaloangervoa, kanervaa, vuoritataria ja punakukkaista tuoksuhernettä. Jaloangervo ja vuoritatar ovat peräisin ihanalta naapurilta ja pidän niistä erittäin paljon. Kiitos A! Maljakon löysin vasta varastosta muuttolaatikoista, joita meillä edelleen on purkamatta. Maljakko on Pentikin ja aikanaan lahjaksi saatu. Värinsä puolesta se sopi loistavasti syyskimpun seuraan:)


Kuvien taustalla pilkottaa keittiö. Olen sen itse suunnitellut ja mieheni on sen valmistanut. Tavoitteena oli aikaa kestävä ja käytännön arjessa toimiva keittiö. Tämän kokoisessa perheessä keittiössä pitää olla tilaa useammalle kokille ja myös säilytystilaa pitää olla riittävästi. Meidän keittömme on toiminut arjessa erittäin hyvin ja se miellyttää myös ulkonäöllään. Postailen siitä tarkemmin joskus myöhemmin. 

tiistaina, syyskuuta 11, 2012

Ulkovaatesäilytystä




Meidän kuistilla on ruskeaksi petsattu mäntykaappi, aikanaan hankittu Ikeasta edelliseen kotiin. Haaveissa on vanha kaappi tai miehen tekemä kaappi (tämä tilauslista on muuten toooosi pitkä...) mutta Ikean versio saa vielä toistaiseksi palvella vaatesäilytyksessä. Siellä säilytetään siistimmät ulkovaatteet, vierasnaulakko on erikseen pariovien toisella puolella. Loput ulkovaatteet (joita tällä porukalla riittää) säilytetään kodinhoitohuoneessa, kausivaatteet lämpimässä varastossa. 


Kuviin kaappi pääsi, koska muokkasin sitä hieman. Kaapissa on kolme ovea, joista kahden vasemmalla puolella olevan oven takana on tanko ja siellä säilytetään siistimmät takit ja huivit sekä joitakin kenkiä. Kaapin oikeanpuoleisen oven takana oli hyllyjä mutta ne eivät toimineet ulkovaatesäilytyksessä. Niinpä otin käyttöön muutaman Ikean Vippa-koukun ja pojan ruuvinvääntimen. Nyt kahdelle pienimmälle on kuistilla oma ulkovaatekaappi, jonne he osaavat itsekin vaatteensa ripustaa:) Kaapin pohjalla on virkattu kori, jossa on rullalla ulkohousuja, sadevaatteita yms. Ylähyllyllä on vielä pakkasia odottavia toppahaalareita.




Isompien lasten ulkovaatteille ja harrastevaatteille on vastaavanlainen ratkaisu kodinhoitohuoneen kaapissa, siellä koukut ovat kaapin katossa. Koukut kaapissa toimivat mielestäni hyvin, koska niihin vaatteen saa ripustettua helpommin ja nopeammin kuin henkariin ja oven saa kuitenkin suljettua ja vaatteet katseilta piiloon. 

Kuisti odottelee vielä uutta kenkätelinettä. Nyt virkaa hoitelee edelliseen kotiin tehty versio. Uudesta tulee korkeampi ja se tulee toimimaan samalla laskutasona. Ehkäpä siihen löytyisi myös jokunen kori eniten käytössä oleville pipoille ja hanskoille. Muille pipoille ja hanskoille sekä harrastevaatteille on vetokoreja kodinhoitohuoneessa. Kenkien säilytykseen meillä on kuistin ja kodinhoitohuoneen välissä kenkäkaappi, joka on ollut erittäin toimiva. Voisinkin postata siitä seuraavaksi.



sunnuntaina, elokuuta 26, 2012

Lastenhuone

Talossamme on kuusi makuuhuonetta, joista yksi toimii työhuoneena. Lapsista kaksi pienintä jakavat huoneen. Huoneen kalustus koostuu vanhemmilta sisaruksilta perityistä huonekaluista, joista osa on aikanaan kulkeutunut sukulaisilta meille. Kuvassa näkyvä pulpetti on ostettu minulle ja siskolleni huutokaupasta 80-luvun alussa. Meille tullessaan se oli maalattu kellertävän valkoiseksi, se puhdistettiin ja vahattiin Osmo Colorin puuvahalla. 

Kerrossängyn kaksi vanhinta lastamme sai edelliseen kotiimme tupaantuliaislahjaksi mummulta ja pappalta. Se on ostettu Ikeasta. Lelut säilytetään mummultani saadussa vanhassa lipastossa, mieheni tekemässä korihyllykössä sekä rottinkikoreissa. Huoneesta puuttuu matto ja hyllykkö kirjojen säilytykseen. Kirjahyllystä on jo suunnitelma, toteutus puuttuu ja yksi mattokin on tekeillä mutta voi olla, että se ei kuitenkaan päädy lastenhuoneeseen. Myös seinille on tulossa pari hyllyä leluille ja kirjoille.




Ensimmäisessä kuvassa näkyvän tukkirekan mieheni teki vanhimmalle pojalle lahjaksi muutama vuosi sitten. Seuraavissa kuvissa näkyvä valkoinen kerrossänky on joululahja 4-vuotiaalle viime jouluna. Sängyt voi irrottaa toisistaan ja niihin mahtuu nukkumaan vauvat, barbit ja nallet. Tällä kertaa nukkumassa ovat nallet, toivottavasti eivät ole sairaana... 






perjantaina, kesäkuuta 01, 2012

Arvoitus

Mitä näet kuvassa?

Se on myös tässä kuvassa.


No tietenkin meidän uudet, hienot portaat! Olen niihin erittäin tyytyväinen ja niin taitaa olla tekijäkin. Minä en siis näitä tehnyt vaan mieheni. Kerroin kyllä mielipiteeni aina kysyttäessä (ja ilmankin). Puutavara on vielä hieman liian punertavaa makuuni mutta vaalenee kyllä ajan myötä. Kyllä näitä pitkin kelpaa kotiin astella:)



Lähiviikkoina pitäisi tilata pihalle sorakuorma, jonka saisi levittää kulkuväylille. Tai sepeliä se etsimämme aines taitaa olla. Se ei saisi olla liian tummaa eikä liian teräväsärmäistä. Liian pienijakoinen aines kulkeutuu sisälle ja liian suuret kivet eivät toimi rinteessä. Kävimme jo tutkimassa paikallisten yrittäjien tarjonnan. Sopivaa ei vielä löytynyt. Yksi oli liian suurikokoista ja toinen väärän väristä. Saapa nähdä löydämmekö haluamaamme.


maanantaina, toukokuuta 14, 2012

Ensimmäiset kesäkukat

Tämän vuoden ensimmäiset kesäkukat on nyt hankittu. Viime syksynä löysin kivat kukkalaatikot pääoven viereen. Syksyn ja talven ajan callunat sulostuttivat sisääntuloa mutta lumien kadottua niiden kuivunut kauneus ei enää ilahduttanut. Eräällä kauppareissulla yllätin sitten itsenikin hankkimalla kahdeksan mustaa(?!) pikkukukkaista orvokkia. En erityisemmin ole orvokkien ystävä ja kukkien värityksessä suosin yleensä valkoista. Jostain kumman syystä kuitenkin tulin kotiin mustien orvokkien kanssa ja täytin niillä tyhjät laatikot. Kun nyt yritän perustella hankintaani, voisivat syinä olla orvokkien pakkasenkesto ja tumman kukan erottuvuus vaaleasta laudoituksesta...



Todellisuudessa orvokit ovat kyllä tumman violetteja mutta sateisena päivänä ne näyttävät lähes mustilta. Luulen kuitenkin, että kesän alkaessa vaihdan laatikoihin uudet kukat ja orvokit muuttavat pihalle. Mistähän löytyisi sopiva paikka näin tummille kukille? 


 Viime keväänä sain lahjaksi sinisiä orvokkeja. Siivosin ne syksyllä pois ja pihalle taisi jäädä epämääräinen kasa rikkaruohoja ja muuta pois heitettyä. (Ja tämä ei todellakaan ole ainoa epämääräinen kasa keskeneräisellä pihalla...) Ja mitä sieltä kasasta eilen löytyikään! Nämä sitkeät sissit ovat kyllä ansainneet paikkansa pihallamme:)





Tässä seuraavassa kuvassa pääsee kurkistamaan hieman myös meille sisään. Kukkalaatikot ovat oven molemmin puolin ja niiden yläpuolella roikkuvat lyhdyt. Saattaa olla, että nappaan lyhdyt pidikkeineen kesän ajaksi pois, koska kynttilöitä ei kesällä tule poltettua. Kuten kuvasta huomaa, talon koristelaudoitukset ovat vielä kesken ja ovikellokin puuttuu. Näkymä taloon sisään tultaessa on minulle yksi talomme parhaista ominaisuuksista. Ovelta on esteetön näkyvyys läpi talon ja ulos olohuoneen suurista ikkunoista. Tästä näkymästä haaveilin jo silloin, kun aloimme suunnittelemaan unelmiemme taloa. Ja nyt saan nauttia siitä näkymästä monta kertaa päivässä:)


Tervetuloa meille!


maanantaina, toukokuuta 07, 2012

Koti

Olemme mieheni kanssa haaveilleet oman talon rakentamisesta oikeastaan aina. Ensimmäinen oma talomme oli kuitenkin rintamamiestalo, jonka remointoimme omin voimin. Olimme tyytyväisiä kotiimme, mutta haave rakentamisesta ei kuitenkaan sammunut. Perheen kasvaessa myös tila alkoi käydä vähiin sekä talon sisällä että ulkona. Haaveilimme talosta, jossa olisi riittävästi tilaa jokaiselle perheenjäsenelle. Halusimme tilaa myös harrastuksille ja lasten pihaleikeille.


Varteenotettavana vaihtoehtona tutkimme myös vanhojen, tilavampien talojen tarjontaa ja kävimme katsomassakin muutamaa vaihtoehtoa. Talot olivat kuitenkin joko liian huonossa kunnossa tai liian pieniä. Yhden vanhan talon remontoineena oli myös realistinen käsitys siitä työmäärästä, mikä vanhassa talossa olisi. Niinpä palasimme takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja aloimme etsimään tonttia. Ajatus oli, että voisimme hankkia tontin ja rakentaa siihen hieman myöhemmin. Samaan aikaan suunnittelimme ja piirsimme pohjia ja julkisivuja unelmiemme taloon.


Lasten maja tontilla. 


Juuri meille sopiva tontti löytyi ja se vastasi täysin toiveitamme: etelärinne, riittävästi tilaa, sopivasti sivussa mutta kuitenkin lähellä, jotta lapset pääsevät pyörällä kouluun ja harrastuksiin, lenkkimaastot alkavat kotipihalta ja bonuksena vielä ihanat naapurit:) Tontin hankkimisen jälkeen asiat rullasivat eteenpäin ja meistä tuli rakentajia suunniteltua nopeammin. 



Monta puuta jouduttiin kaatamaan.


Kotimme on 2-kerroksinen Kannustalo, jonka pohjan ja julkisivut olemme itse muokanneet. Kannustalon mallistosta talomme muistuttaa Rauhalaa. Tavoitteena oli rakentaa kustannustehokas talo, joka toimii lapsiperheen arjessa. Ja tyytyväisiä olemme olleet! Oman työn osuus on ollut projektissamme todella suuri. Ainoastaan elementtien pystytys, kattotuolien asennus, takan rungon muuraus sekä sähkö- ja putkityöt on teetetty ulkopuolisilla. Mieheni on vastannut rakentamisesta ja minä perheen arjen sujumisesta ja sisustuksen suunnittelusta. Korvaamattomana apuna rakentamisessa on ollut isäni, joka on uhrannut projektillemme tunnin jos toisenkin. 


Koti :)


Meidän haaveemme on toteutunut, koska uskalsimme lähteä tavoittelemaan unelmaamme. Se on vaatinut valtavia ponnisteluja omien voimien rajoilla. Hetkeäkään emme ole katuneet! Tämä on ollut kaiken vaivan arvoista. Työtä on vieläkin paljon mutta se taitaa olla osa elämäntapaamme. Meillä on uusi projekti suunnitteilla  jo ennen kuin edellinen on saatu päätökseen:)