Joulun jälkeen pakkasimme ahkion, sukset ja pulkat,
toppahousut, kintaat ja villapipot autoon
ja suuntasimme auton nokan kohti pohjoista.
Pitkästi sai ajaa ennenkuin lumi peitti maan.
Perillä kuitenkin odottivat
ihanat lumikinokset ja pikkupakkanen.
Viikkoon mahtui paljon hiihtokilometrejä
(eskarilaisen pisin lenkki omin voimin oli yli 15km!),
lumilinnan rakennusta,
hurjia taisteluja hienossa linnassa
(ritareilla on tietenkin miekat mukana matkallakin),
pulkkarallia,
herkuttelua,
yökävelyjä
ja pitkiä aamu-unia.
Vuoden viimeisen hiihtolenkin sain tehdä rakettien paukkuessa taivaalla
ja uusi vuosi vaihtui silkkipaperileijoja ihaillen.
Viikko pohjoisessa teki tehtävänsä
ja kotimatkalla tunsi levänneensä
ja keränneensä taas voimia uuteen arkeen.
Kotona lumesta ei ollut tietoakaan,
eikä myöskään pakkasesta.
Värit sen sijaan olivat kauniita kostealla pihalla.
Vihreääkin löytyi vuoden 2014 tammikuussa pihalta ihan liikaa. :)
Yksi pieni ja sinnikäs orvokkikin uhmasi vuodenaikaa
ja yllätti sekä ilahdutti löytäjäänsä.
Kuvat otan yhä edelleen Lumiallani,
joka on kyllä aina mukavasti menossa mukana
mutta ei silti tyydytä kamerankaipuutani.
Saapa nähdä, joko tänä vuonna sen kameran saisin hankittua...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti